Meditaatio

Meditaatio on kehittynyt tarpeesta ymmärtää itseä, oman mielen toiminta ja elämää. Koska kaikki mitä tiedämme ja voimme tietää tapahtuu mielen ja tietoisuuden kautta, on tärkeää ymmärtää kuinka oma mieli toimii. Ihmiskunta on kehittänyt erilaisia meditatiivisia menetelmiä vuosituhansien aikan eri kulttureissa. Olen itse opiskellut ja harjoittanut useita eri lähteistä tulevia meditatiivisia menetelmiä yli 30 vuoden ajan.

Mitä on meditaatio?

Yksi tieteellinen määritelmä meditaatiolle on seuraava:
Meditaatio on sateenvarjotermi sellaisille itsesäätelyharjoituksille, jotka harjoittavat tarkkavaisuutta ja tietoisuutta, ja joiden tarkoituksena on lisätä kognitiivisten prosessien tietoista kontrollia ja siten kehittää henkistä hyvinvointia ja/tai tiettyjä ominaisuuksia kuten rauhallisuutta, selkeyttä ja keskittymiskykyä. Meditaatio on aktiivista mentaalista harjoittelua, joka modifioi aivojen ja mielen toimintaa, kehittää huomiokykyä, lisää kognitiivista kapasiteettia ja emotionaalista säätelyä. (Walsh & Shapiro, 2006)

• Länsimaisessa kulttuurissa on yleisesti hyväksytty ajatus, että omaa kehoa voidaan harjoittaa fyysisellä harjoittelulla. Mutta käsitys siitä, että myös mieltä voidaan harjoittaa on paljon vieraampi. Mielen harjoittelu meillä ajatellaan yleensä tiedon keräämiseksi, esim. kirjoja lukemalla. Ajatus, että mieltä voidaan kehittää aktiivisilla harjoituksilla kuten meditaatiolla, on kulttuurissamme vielä uusi. Näin ei ole aina ollut, esim. antiikin stoalaisilla oli mielen kehittämisen metodeja, mutta perinne on katkennut, toisin kuin aasiassa.
  
• On olemassa monia erilaisia meditaatiomenetelmiä joissa on monia erilaisia tekniikoita, ja joilla on erilainen taustafilosofia, maailmankuva ja tavoite.
  • Uskonnolliset traditiot
  • Spirituaaliset/filosofiset  (ei-uskonnolliset) traditiot
  • Maalliset (mentaaliset harjoittamisen) menetelmät
    (Menezes et al. 2011)

Erilaisia motiiveja meditaation harjoittamiseen on monia

Meditatiivisella harjoittelulla voi olla useita eri päämääriä eri ihmiseille, kuten
1. stressin poistaminen ja rentoutuminen
2. yleisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen
3. syvemmän itsetuntemuksen lisääminen
4. oman ajatusten ja tunteiden toiminnan parempi ymmärtäminen
5. omien arvojen kirkastaminen
6 keho-mielen vahvistaminen
7. keskittymiskyvyn lisääminen
8. myötötunnon lisääminen itseä ja muita kohtaan
9. henkinen kasvu ja viisauden lisääminen
10. tietoisuuden tutkiminen

Meditaatio auttaa kohtaamaan elämää

Meditaatioperinteet ovat syntyneet ja kehittyneet Aasiassa, erityisesti Intiassa ja Kiinassa, josta ne ovat levinneet ympäri maailmaa. Meditaatiota on perinteisesti harjoitettu osana jotain uskonnollista tai filosofista järjestelmää, kuten hindulaisuutta, buddhalaisuutta tai taolaisuutta. Meditaation harjoittaminen ei kuitenkaan edellytä uskomista mihinkään uskomusjärjestelmään, ja länsimaissa useimmat meditaatiomenetelmät ovat sekulaarisia eli ei-uskonnollisia, kuten myös meditaatio jota itse opetan.

Meditaation tarkoitus on tutkia omaa kokemusta juuri sellaisena kuin se ilmenee. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta ja ehkä itsestäänselvältä asialta, mutta ei sitä todellisuudessa ole. Tämä johtuu siitä, että olemme tottuneet käyttämään mieltämme tietyllä tavalla, ja siitä on muodostunut automaatio. Mielemme on tottunut fokusoimaan ainoastaan tietyntyyppisiin ilmiöihin, joita tietoisuutemme milläkin hetkellä ilmaantuu, ja jätämme muun osan vaille huomiota. Jokaisella meillä on mielen sisäinen maailman representaatio, eräänlainen virtuaalitodellisuus versio todellisuudesta. Suuntaamme huomiomme pääasiassa tähän virtuaalimaailmaan emmekä todelliseen maailmaan. Toisin sanoen sen sijaan, että näkisimme ja kokisimme esimerkiksi puun sellaisen kuin se on, mielemme fokustaa meidän sisäisiin representaatioin puista, jotka rakentuvat kokemusten, muistojen ja omien mielen suodatimien (arvot, uskomukset, mielipiteet yms.) kautta. Sen sijaan, että kokisimme puun, me ajattelemme puuta. Toisin sanoen me olemme hukkuneita omiin ajatuksiimme siitä, millainen puun pitäisi olla. Tämä mielen tapa on niin automaattinen ja syvälle jurtunut että emme yleensä edes huomaa sitä, vaan se tuntuu täysin normaalilta.

Tämä sama ilmiö tapahtuu kaikilla elämän alueille. Emme kohtaa kehoamme, vaan mielikuvituksen värittämän kokemuksen kehosta, “kehoni on liian pitkä/lyhyt, liian laiha/lihava, liian nuori/vanha” jne. Emme kohtaa toista ihmistä, vaan ajatuksemme ja mielipiteemme, ennakkoluulomme tästä ihmisestä. Olemme tottuneita ajattelemaan ilmiöitä sen sijaan että kokisimme niitä suoraan, jolloin kokemuksemme todellisuudesta haalistuu ja värittyy. Toisin kuin meistä yleensä tuntuu omat ajatuksemme eivät itse asiassa ole kovin luottettavia todellisuuden kuvaamisessa ja välittämisessä.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ajattelua ei tarvittaisi tai että ajattelu olisi jotenkin väärin. Kyse on vain siitä, että kun laajennamme tietoisuuden kenttää ottamaan mukaan myös muut todellisuuden aspektit kuin vain ajatuksemme siitä, kokemuksemme maailmasta muuttuu voimakkammaksi, elävämmäksi ja kauniimmaksi. Silloin kohtaat todellisuuden etkä ainoastaa mielikuvaasi siitä.

Jollekin voi herätä ajatus, että todellisus on ahdistava ja pelottava, en halua kohdata sitä suoraan. Kuitenkin omat ajatuksemme aiheuttavat meille pelkoa ja ahdistusta enemmän kuin suora todellisuuden kohtaaminen. Kuten stoalainen filosofi Seneca sanoi yli 2000 vuotta sitten: ”Me kärsimme useammin mielikuvituksessamme kuin todellisuudessa”. Kun ajatukset voidaan nähdä vain ajatuksina todellisuudesta eikä todellisuutena, ajatusten kyky stressata ja aiheuttaa ahdistusta heikkenee.

Myös onnellisuus tutkimusten (esim. Killingsworth, M. A., & Gilbert, D. T. (2010). ) mukaan ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän keskittyy nykyhetkeen sen sijaan että mieli vaeltelisi menneisyydessä tai tulevaisuudessa.

Tieteellinen tutkimus

Meditaatiota hyötyjä on tutkittu tieteellisesti ja niitä on monia. Meditaatiota ei kuitenkaan kannata ajatella pelkästään erilaisten hyötyjen valossa, vaan sen säännöllisen harjoittamisen vaikutukset ulottuvat syvemmälle psyykeeseen.

On olemassa monia erilaisia meditaatiotyylejä jotka eroavat toisistaan

• Millaisia erilaisia henkisiä kykyjä käytetään (kuten tarkkaavaisuutta, tunnetilaa, järkeilyä, visualisointia, muistia tai kehotietoisuutta) 
• Millä tavalla näitä kykyjä käytetään (aktiivisesti vai passiivisesti, ilman ponnistusta vai voimakkaasti)  
• Mihin näitä kykyjä suunnataan (ajatuksiin, mielikuviin, käsitteisiin, sisäiseen energiaan (qi, prana) , kehoon, tunteeseen (kuten rakkaus), jumalaan jne.).
• Keskitetyn huomion meditaatiossa tarkkaavaisuus suunnataan johonkin kohteeseen (hengitys, lause (mantra), liike, kehonosa, tunnetila, objekti (esim. kynttilän liekki)). 
• Avoimen tarkkaavaisuuden meditaatiossa pyritään olemaan tietoinen siitä, minkälaisia ilmiöitä ilmaantuu tietoisuuden kenttään (aistien kautta, ajatuksia, tunteita jne.) ja ainoastaan tarkkailemaan näitä hyväksyvästi ilman arviointia.
• Mikä tavoite on (pelkästään huomata mitä tajunnassa tapahtuu vai pyrkimys muuttaa tajunnan sisältöä. Kehittää yleisiä kykyjä kuten hyvinvointia vai tiettyjä ominaisuuksia kuten keskittymiskykyä tai rakkautta.).
• Edellisten menetelmien lisäksi meditaatio voi olla ohjattua (ohjattu meditaatio), jossa ohjaaja johdattaa harjoittelijan meditaation eri vaiheiden läpi.
• Lisäksi meditaatio voi olla liikkumatonta tai liikkuvaa, kuten meditatiivinen liikunta tai kävelymeditaatio.
• HUOM. lähes kaikki meditaatiomenetelmät yhdistävät erilaisia tyylejä toisiinsa

Erilaisia meditaatiomenetelmiä- ja perinteitä

Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo

Länsimaissa harjoitettava mindfulness perustuu pääasiassa buddhalaiseen Vipassana meditaatioperinteseen. Bishop et.al., 2004 mallin mukaan mindfulness koostuu kahdesta komponentista, tarkkaavaisuuden säätelystä sekä suhtautumisesta/asenteesta omaan kokemukseen. Mindfulness harjoitukset kehittävät kykyä saadellä omaa tarkkaavaisuutta ja tarkoitus on kehittää hyväksyvää ja sallivaa asennetta omiin sisäisiin kokemuksiin (ajatuksiin, tunteisiin, kehollisiin kokemuksiin jne.).

• Mindfulness on nykyhetken kohtaamista juuri sellaisena kuin se on. Keskeistä on kehittää kykyä havainnoida ja kokea puhtaasti omaa fenomenaalista kokemusta juuri sellaisena kuin se ilmenee, sen sijaan että ajattelee sitä.
• Mindfulness kehittävää kykyä tarkastella oman mielen toimintaa ja sitä kautta lisätä ymmärrystä omasta itsestä.
• Tietoinen läsnäolo ei edellytä rentoutumista.
• Harjoituksessa pyritään löytämään tietoisuuden ”muoto/lähde/paikka”, jossa mielen sisältöjä voidaan hyväksyvästi tarkastella niihin samaistumatta, ikään kuin etäältä. Tämä kehittää nk. Meta-tietoisuutta eli tietoisuutta oman mielen toiminnasta. Tällaisessa hyväksyvässä tietoisuuden tilassa ei ole merkitystä, onko tajunnan sisältö miellyttävä vai epämiellyttävä.
• Meta-tietoisuuden yksi keskeisimmistä taidoista on oppia huomaamaan, että ajattelee ajatuksia ilman, että samaistuu ajatuksiin. Tarkoituksena ei siis ole ajatella omia kokemuksia selkeämmin, vaan kokea omia kokemuksia selkeämmin.

Meditatiivinen liikunta

Meditatiivinen liikunta kuten qigong tai jooga, ovat erityisen hyödyllisiä nykyajan ihmiselle. Ihmiset elivät hyvin erilaista elämää satoja vuosia sitten kun erilaiset meditaatiomenetelmä ovat syntyneet. Silloin tehtiin pääasiassa raskasta ruumillista työtä, johon hiljainen istumameditaatio toi vastapainoa. Nykyään tilanteemme on päinvastainen: liiallinen istuminen ja liikkumattomuus sairastuttaa meitä väestötasolla. Tällöin liikkeen yhdistäminen meditaatioharjoitukseen on älykästä. Lisäksi lähes kaikki meditaatiperinteet korostavat kehollisuutta, josta monet nykyajan ihmiset ovat etääntyneet. Meditatiivinen liikunta auttaa saamaan yhteyden tähän perustavanlaatuiseen olemassaolo aspektiin.

Meditatiivisen liikunnan qigongin kolme pilaria

• 1. Mielen keskittäminen
  • mahdollistaa koko kehon aistimisen aina yksityiskohtaisiin kehollisiin tuntemuksiin saakka. Tämä kehittää kehotietoisuutta (oman kehon aistiminen ja kuuntelu, läsnäolo nykyhetkessä).
    • Mielikuvien käyttö (motoriset mielikuvat, visualisaatio)
• 2. Hengityksen säätely
  • rauhallinen syvä palleahengitys aktivoi parasympaattisen hermoston
• 3. Tietoinen liike
  • on yleensä hidas
  • tavoitteena tiedostaa liikeradan jokainen piste
  • auttaa irtautumaan pois automatisoiduista liikemalleista.
  • auttaa huomiokyvyn keskittämisessä, jotta kokonaisvaltainen ja synkronisoitu koko kehon liike olisi mahdollista.

Yhteys luontoon

Omassa opetuksessani viljelen paljon erilaisia luontoon liittyviä mielikuvia ja metaforia. Luonnon arvostaminen ja ihmisen luontosuhteen korostaminen on tyypillistä niin taolaiselle filosofialle kuin muinaiselle suomalaiselle kulttuurillekin. Luonto on myös nykyajan suomalaisille tärkeä arvo, ihminen on osa elävää luontoa ja luonnossa on mahdollista tuntea olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Käytän mielikuvia mm. maasta, taivaasta, auringosta, vedestä ja tuulesta, joiden avulla haetaan yhteyttä luontoon, jonka osa ihminen on.

Meditaatio on myös tietoisuuden tutkimista

Meditaatio on tietoisuuden tutkimista henkilökohtaisella, fenomenaalisella tasolla. Meditaation harjoittaja on kuin tutkija, joka tutkii kaikille yhteistä ja aina läsnäolevaa tietoisuutta, joka toisaalta on itsestäänselvä ja toisaalta suuri mysteeri.

Meditaation syvin olemus

Meditaation syvin olemus on osoittaa kohti Alkuperäistä Luontoa.

In ignorance, the separate self is what we are and meditation is what we do from time to time. In wisdom, meditation is what we are and the separate self is something the mind does from time to time.
Rupert Spira

Yet Natural Being is such an ordinary and gentle constant. When it is seen it is. When it is avoided it is. It requires no effort and demands no standards. Being timeless there is no path to tread, no debt to pay. When this is heard and confusion collapses, when the contraction of struggling to get something falls away and the vibrant energy of being aliveness becomes apparent, something else is seen, very naturally of course, because it is already all that is.
Tony Parsons

“The uniqueness of man does not lie in the superficial but in complete freedom from the content of his consciousness, which is common to all mankind. So he is not an individual. When man becomes aware of the movement of his own consciousness he will see the division between the thinker and the thought, the observer and the observed, the experiencer and the experience. He will discover that this division is an illusion. Then only is there pure observation which is insight without any shadow of the past . This timeless insight brings about a deep radical mutation in the mind.“
J. Krishnamurti

“‘Studying the Way’ is just a figure of speech, a method of arousing people’s interest in the early stages of their development. In fact, the Way is not something which can be studied. Study leads to the retention of concepts, and so the Way is entirely misunderstood”
Huangbo Xiyun

“Here it is – right now. Start thinking about it and you miss it.”
Huangbo Xiyun

“Realisation is not acquisition of anything new nor is it a new faculty. It is only removal of all camouflage”
Ramana Maharshi

“When you believe yourself to be a person, you see persons everywhere. In reality there are no persons, only threads of memories and habits. At the moment of realization the person ceases. Identity remains, but identity is not a person, it is inherent in the reality itself.”
Nisargadatta Maharaj

“Wisdom is knowing I am nothing, Love is knowing I am everything, and between the two my life moves.”
Nisargadatta Maharaj